I Can Haz Ipadz
Ostin poistomyynnistä itselleni ensimmäisen generaation iPadin, jotta minäkin voisin olla vähän enemmän hipsteri. Tähän mennessä olen tykännyt, sillä en maksanut itseäni kipeäksi. Kyseessä on pienin karvalakkimalli ilman 3G:tä. Puhelimen kanssa olen huomannut, että en tarvitse hirveästi tallennustilaa. Ylimääräistä 3G-liittymääkään minulla ei ole, eikä tule tulevaisuudessakaan olemaan. Tien päällä yhteys internettiin onnistuu puhelimen hotspotin kautta.
Aina voidaan miettiä, että onko tällä laitteella mitään oikeata käyttötarkoitusta omassa taloudessa. Sen olen huomannut, että tämä vähentää pelkästään koneella olemista. Nopeasti ajateltuna sillä ei ole väliä, että istuuko sohvalla kaljamahan kanssa vai tietokoneella (HA, HA. NÖRTTI!). Mutta sillä on, että kun ollaan eri koneilla ja paikoissa, tehdään eri asioita, mikä sitten auttaa asioihin paneutumisessa. Minun tapauksessa työn tekeminen. Mutta kuka sanoo, että kaikelle pitää olla aina jokin järkiperustelu?
Ostin vielä erikseen kosketusnäytölle kynän, jotta voin kokeilla soveltuuko tämä laite miten hyvin muistiinpanojen ottamiseen. Tulee vaatimaan harjoittelua.
Hyvinä puolina:
+ Itse laite on todella mukava inter vepsien RSS-ruokintojen lukemiseen.
+Akunkesto on aivan loistava.
+Todella mukava esittää ja katsoa näytöltä kuvia.
Huonoina puolina:
– Jotkut ohjelmat tuntuvat kaatuvan ja bugaavan häiritsevästi.
– Appstoressa ohjelmien palauttaminen olisi myös hyvä juttu olla, jos jostain ohjelmasta ei satu löytymään liteversiota testaamista varten.
Hyviä ja huonoja puolia löytyy varmasti enemmänkin, mutta tässä oli omat kohokohtan.








































